Seuraavaksi ajattelin vetää yhteen aikaisempia kirjoituksia ja tehdä yhteenvedon siitä, miten kuka tahansa voi rakentaa oman kotiautomaatiojärjestelmän RaspberryPi:n ja Home Assistantin avulla.

Asennuksessa käyn läpi kaksi eri vaihtoehtoa eli vaihtoehto 1, joka on helppo asennus tai vaihtoehto 2, joka on haastavampi tapa. Tässä kirjoituksessä keskitytään enemmän vaihtoehtoon 2.

Mikäli Home Assistantin pystyttää vaihtoehdon 1 mukaisesti, niin tällöin ei juurikaan tarvitse Linux -tuntemusta, mutta jos haluaa tehdä asioita pääte -tasolla, niin tällöin on kuitenkin hyvä tietää jotakin yaml -kielestä. Tosin minullakaan ei ollut tästä sen enempää tietämystä, kun ensimmäisen kerran asensin Home Assistantin, mutta aikaa myöden tässä on sitä oppinut.

Jos taas on tietämystä Linuxin perusteista tai on ainakin halu oppia niitä, niin Home Assistantin voi pystyttää helposti vaihtoehdon 2 mukaan eli tässä kirjoituksessa keskitytään enemmän tähän.

Tarvikkeet, joilla pääsee alkuun, ovat seuraavat:

  • RaspberryPi -tietokone, versio 3, 3+ tai 4

  • Raspiin sopiva virtalähde

    • HUOM! tavallinen kännykkälaturi ei ole suositeltava

  • SD -muistikortti 32 Gb

    • HUOM! versiot 3+ ja 4 voivat buutata suoraan myös ulkoiselta SSD-levyltä

  • verkkokaapeli, mutta yhteys toimii myös WLAN:in kautta

  • toinen tietokone, jos yhteys otetaan SSH:n kautta

  • Näppäimistö, hiiri ja näyttö, mikäli ei oteta yhteyttä SSH:n kautta

  • Lisäksi myös jokin Zigbee- tai Zwave -mokkula, mikäli haluaa liittää järjestelmään näitä laitteita

Vaihtoehto 1, helppo tapa Link to heading

Ensimmäinen ja helpompi vaihtoehto pystyttää Home Assistant, on käyttää valmista käyttöjärjestelmää. Home Assistantin käyttöjärjestelmän tarkempia asennusohjeita ja levykuvan voi noutaa täältä. Home Assistantin voi asentaa myös suoraan RaspberryPi Imagerin avulla, johon linkki tässä. Eli yhteenvetona on, että aluksi kirjoitetaan muistikortille käyttöjärjestelmän levykuva ja sen kortti kiinni Raspiin. Tämän jälkeen virrat päälle ja odottamaan, että käyttöjärjestelmä käynnistyy.

Käynnistymisen jälkeen mennään nettiselaimella ko. koneelle eli http://x.x.x.x:8123, jossa x.x.x.x on tämän koneen IP-osoite, jolle Home Assistant on asennettu.

Vaihtoehto 2, hiukan haastavampi tapa Link to heading

Toisessa vaihtoehdossa käyn läpi sen toteutustavan, miten itse olen ottanut Home Assistantin käyttöön eli asennetaan se RaspberryPiOS -käyttäjärjestelmään Docker-Composen avulla. Tämän asennustavan olen valinnut puhtaasti siitä syystä, että voin käyttää Raspia myös muuhun tarkoitukseen, kuin pelkästään Home Assistantin pyörittämiseen.

1. RaspberryPiOS -käyttöjärjestelmän asennus Link to heading

Ensimmäisenä asennamme RaspberryPiOS -käyttöjärjestelmän muistikortille ja tähän olen tehnyt ohjeen, joka löytyy tämän linkin takaa. Asennuksen jälkeen laitetaan muistikortti Raspiin ja käynnistetään kone. Käynnistämisen jälkeen otetaan yhteys koneeseen SSH:n avulla tai vaihtoehtoisesti jos käytetään näyttöä, näppäimistöä ja hiirtä, niin yhteys on tällöin valmiina.

Koneen käynnistymisen jälkeen ajetaan seuraavat komennot, jotka tarkistavat ja asentavat järjestelmän uusimmat päivitykset eli

sudo apt update && sudo apt upgrade -y

2. Dockerin ja Docker-Composen asennus Link to heading

Minulla Home Assistant on asennettu Docker-Composen avulla eli seuraavaksi asennetaan RasperryPiOS -käyttöjärjestelmään Docker ja Docker-Compose. Tähän löytyvät ohjeet täältä.

3. Home Assistantin asennus Docker-Composen avulla Link to heading

Sen jälkeen, kun Docker ja Docker-Compose on asennettu, niin seuraavaksi asennetaan Home Assistant Docker-Composen avulla. Tähän olen tehnyt ohjeen, joka löytyy tämän linkin takaa.

Kun Home Assistant on asentunut ja otettu käyttöön, seuraavaksi otetaan yhteys selaimen kautta samalla tavalla kuin vaihtoehto 1:ssä kirjoitettiin.

4. MariaDB:n käyttöön ottaminen SQLiten sijaan (ei pakollista) Link to heading

Home Assistant käyttää oletuksena SQLite -tietokantaa ja pienissä kokonaisuuksissa se toimii hyvin. Mikäli järjestelmään tulee vähänkään enemmän laitteita, niin tällöin suosittelen ottamaan käyttöön SQL -tietokannan kuten esim. MariaDB. Tämä siksi, että järjestelmän vikaherkkyys kasvaa SQLite -tietokannan kanssa ja myöhemmin alkaa tulla sitten ongelmia. Ohjeet MariaDB:n käyttöönottamiseksi löytyvät tämän linkin takaa.

5. Home Assistantin varmuuskopiointi (ei pakollista) Link to heading

Home Assistantista kannattaa myös ottaa varmuuskopiot aika ajoin ja tämä on ehkä yksi miinuspuoli, että varmuuskopiointi ja sen palautus ei toimi Dockerin tai Docker-Composen asennuksen kanssa kunnolla. Varmuuskopion voi tehdä Home Assistantin kautta, mutta sen palauttaminen ei suoraan onnistu tätä kautta, vaan se täytyy tehdä esim. päätteen avulla.

Itse olen hoitanut varmuuskopioinnin asentamalla tälle samalle Raspille Duplicati -serverin, joka hoitaa Home Assistantin varmuuskopioinnin. Tähän löytyy kirjoitus tämän linkin takaa.

6. Muita asennuksia, joita olen tehnyt Home Assistantin yhteyteen Link to heading

Muita asennuksia, joita olen tehnyt Home Assistantin yhteyteen, ovat esim. Mosquitto -brokerin -asennus, jonka avulla yhdistän mm. kaikki Zigbee-, Zwave- ja RuuviTag -anturit järjestelmään käyttäen MQTT -protokollaa. Mosquitto -brokerin asennuksen ohjeet löytyvät täältä.

RuuviTag -antureiden lisäämisen järjestelmään olen hoitanut ruuvitag-discovery -ohjelmistoa käyttäen eli myös RuuviTagit lisätään järjestelmään MQTT -protokollaa käyttäen. Ohjeet tähän löytyvät täältä.

Zigbee -laitteet olen lisännyt järjestelmään Zigbee2MQTT:n avulla eli myös nämä laitteeet yhdistyvät MQTT -protokollan avulla Home Assistantiin. Ohjeet tähän löytyvät täältä.

Lisäksi blogeista löytyy kirjoituksia liittyen mm. sähkön hinnan seuraamiseen, autolämmityksen tekemiseen ja avoimen lähdekoodin virtuaaliavustimen käyttöön ottamiseen eli näitä voi halutessaan lukea sivustolta.

Tervetuloa lukemaan ja toivottavasti näistä olisi teille lukijoille apua. Mikäli koet niin sivuston linkkiä saa jakaa eteenpäin.

Jaa tämä: